keskiviikko 31. elokuuta 2016

Pentusuunnitelmia, jännää!

Alkaa jo jännittää kun ajattelee tulevia suunnitelmia. Odotan todella innolla ja samalla pelon sekaisilla tunteilla ensimmäistä pentuetta. Huomenna on jo syyskuu, jos kaikki etenee kuten  olen laskeskellut joulu-tammikuun vaihteessa suunnilleen Titin juoksut pitäisi alkaa!

Odotan kyllä että pennuista tulee mahtavia luonteeltaan, toivottavasti koditkin löytyy kaikille. kotiinhan jää yksi ja Soolo isukin perheeseen menee toinen ja yksi lupaava perhe kävi tässä tutustumassa koiriini, jotka olisivat kiinnostuneet pennusta.

Niin paljon kaikkea mitä pitää muistaa ja huomioida koko tässä projektissa. Pentuopaskin vielä kirjoittamatta, aloitin kyllä jo sitä mutta se jäi sitten..Aika kuluu niin vauhdilla.

Jedi varmasti tykkää kun hän saa "omia" pentuja hoidettavaksi, katsotaan kumpi hoitaa enemmän Jedi vai Titi :D Roxy varmaan on paljon tuolloin äidillä kun ei siedä pentuja ja niille en halua mitään huonoja kokemuksia enkä eristää Roxya.

Seuraavaksi kuullaan varmasti kun juoksut ovat alkaneet :)


Niin ja Jedi poikahan suoritti BH kokeen. Olisi hieman parempaa seuruuta saanut olla mutta paikoitellen teki tosi hienoakin työtä, paikkamakuussa nousi seisomaan muttei liikkunut mihinkään ja kävi vielä uudelleen makuulle. minkäs voi kun noi tytöt niin tuoksuu nenään ;)


-Terhi-

perjantai 8. tammikuuta 2016

Milloin pitää päästää irti?

Nyt on todella monia koiria poistunut keskuudestamme, kun facebookin seinää selaa on tässä lähiaikoina niin vanhuksia kuin nuoriakin koiria poistunut sateenkaarisilloille.
Ja  tämä on todennäköisesti minullakin edessä jossain vaiheessa. Ei mene yhtäkään päivää etten miettisi koska on aika päästää Roxy pois. Todella vaikeaa kun pitää päättää toisen elämästä. Roxylla on niitä hyviä päiviä ja on niitä huonoja päiviä. Roxylla oli kipulääkitys mutta se ei oikein toiminut,joten nyt se ollaan vähentäen lopettamassa. Ajattelin vielä kysyä jtn muuta lääkettä ja ottaa verikokeet..muuta en sitten osaa tehdäkään. Fyssarit sun muut tietenkin mutta nekin on vain sen hetken helpotus. Mutta entä sitten kun tulee jäähyväisten aika, kertooko koira sen? Minulla on ollut omia tämmöisiä sääntöjä itselleni, kuten "etten halua että koira joutuu olemaan jatkuvassa lääkityksessä että mielummin päästän sen pois", mutta nämä muuttuu. Sillä jos Roxylle löytyisi lääke joka toimii niin kyllä haluisin sen olevan vielä täällä. Tai toinen että sitten kun koira ei esim.pääse enään kunnolla ylös makuulta, no tämän allekirjoitan vielä. Olen kuullut että koiran silmistä näkee milloin on aika päästää pois, ja toivoisin että näin myös olisi. Roxyn silmät nimittäin ovat niin eläväiset, luottavaiset ja sielukkaat että jos niissä ei näy jtn  niin en tiedä miten pystyisin katsomaan sitä silmiin siinä vaiheessa kun se saa nukutuspistoksen. Tuntuu että itse sokeutuu kumminkin siihen millainen se koira on, minunkin 6 v ja ulkopuoliset luulevat sitä yli 10vuotiaaksi. Sanonkin aina että voisi lisätä ykkösen eteen.
En halua olla kumminkaan itsekäs ja toivoisin että minulle joku sanoisi suoraan jos on aika päästää koira pois. Vaikka onhan se minun päätöseni. En todellakaan halua että ihmiset ajattelevat että mitä se kiduttaa tuota koiraa, päästäisi pois.
Mutta todella henkisesti rankkaa aikaa tämä ja siihen muut murheet päälle. Toivon että meillä on vielä aikaa yhdessä, Nyt Roxylla on omia vapauksia, saa usein tulla nukkumaan sänkyyn ja sohvalle ja kuten viime tekstissä sanoin joskus saa jäädä yhden lyhyen lenkin kotiin jos siltä tuntuu. Päivä kerrallaan mennään, ja yritetään ottaa niistä kaikki irti.